Siirry sisältöön

Millainen QR-koodi ja tunniste akussa on oltava vuonna 2027?

  1. helmikuuta 2027 alkaen jokaisessa akussa on oltava luettava QR-koodi, puhelimella skannattava mustavalkoinen neliö; polkupyörän, potkulaudan tai muun kevyen liikkumisvälineen akussa, yli 2 kWh:n teollisuusakussa ja sähköajoneuvon ajovoima-akussa tämä QR-koodi johtaa kansainvälisten ISO/IEC 15459 -standardien mukaiseen yksilölliseen tunnisteeseen, joka avaa akun passin (asetuksen (EU) 2023/1542 13 artiklan 6 kohta ja 77 artiklan 3 kohta).

Onko kaikissa akuissa QR-koodi?

Kyllä. Asetuksen mukaan ”kaikki akut ja paristot on 18 päivästä helmikuuta 2027 merkittävä” QR-koodilla (13 artiklan 6 kohta). Tulkintamme mukaan tämä koskee tästä päivästä alkaen markkinoille saatettavia akkuja yksittäin eikä jo markkinoille saatettua varastoa; teksti ei sano tätä nimenomaisesti (katso akut, joilla ei ole passia). Se, mitä QR-koodi avaa, riippuu luokasta:

Tällä sivulla
  • kevyen liikkumisvälineen akussa, yli 2 kWh:n teollisuusakussa ja sähköajoneuvon ajovoima-akussa: akkupassin (13 artiklan 6 kohdan a alakohta);
  • muissa akuissa, esimerkiksi kannettavassa akussa: merkintätiedot, vaatimustenmukaisuusvakuutuksen, asianmukaista huolellisuutta koskevan raportin ja jätettä koskevat tiedot (13 artiklan 6 kohdan b alakohta).

QR-koodilla tarkoitetaan ”koneellisesti luettavaa kaksiulotteista koodia, josta pääsee tässä asetuksessa edellytettyihin tietoihin” (3 artiklan 24 alakohta).

Mitkä säännöt koskevat itse koodia?

Niitä on vähän. QR-koodin on erotuttava selvästi taustastaan, ja sen on oltava riittävän suuri, jotta tavallinen lukulaite, kuten puhelin, voi lukea sen (liitteen VI C osa). Se painetaan tai kaiverretaan akkuun ”näkyvästi, selkeästi, helposti luettavasti ja pysyvästi”; jos se ei akun koon tai luonteen vuoksi ole mahdollista, se kiinnitetään pakkaukseen ja mukana oleviin asiakirjoihin (13 artiklan 7 kohta).

Entä ISO/IEC 18004 -standardi? Se on kansainvälinen standardi, joka määrittää QR-koodin muodon, jota kaikki puhelimet lukevat. Asetus ei mainitse sitä: siinä puhutaan vain ”QR-koodista”. Käytännössä QR-koodi on ISO/IEC 18004 -koodi.

Esimerkki: kokoatte tavarapyörien akkuyksiköitä. QR-koodin voi kaivertaa laserilla koteloon kohtaan, joka näkyy akkua purkamatta. Pienessä, tiiviisti potkulautaan integroidussa akussa se sijoitetaan pikemminkin pakkaukseen ja käyttöohjeeseen.

Mikä on yksilöllinen tunniste?

Yksilöllisellä tunnisteella tarkoitetaan ”akkujen ja paristojen tunnistamiseen tarkoitettua yksilöllistä merkkijonoa, joka on myös mahdollista linkittää akkupassiin” (3 artiklan 66 alakohta). Se on numero, jota millään muulla akulla maailmassa ei ole.

Annatte sen itse, jos saatatte akun markkinoille: QR-koodi ”linkitetään akun markkinoille saattavan talouden toimijan sille osoittamaan yksilölliseen tunnisteeseen” (77 artiklan 3 kohta). Tämä tunniste on myös se, jonka ilmoitatte eurooppalaiseen rekisteriin (77 artiklan 10 kohta).

Voitte luoda nämä tunnisteet itse sovellettavien standardien sääntöjen mukaisesti tai käyttää kaupallista palvelua (komission akkupassia koskeva FAQ, kysymys 5.2, ei oikeudellisesti sitova asiakirja). Kummassakin tapauksessa tunnisteen on oltava ISO/IEC 15459 -standardin tai vastaavan standardin mukainen (77 artiklan 3 kohta).

Miksi ISO/IEC 15459, ja mikä on GS1:n rooli?

77 artiklan 3 kohdan mukaan QR-koodin ja tunnisteen on oltava ISO/IEC 15459 -standardien osien 1–6 ”tai vastaavien standardien” mukaisia. ISO/IEC 15459 -sarja varmistaa tunnisteiden maailmanlaajuisen yksilöllisyyden: jokainen tunniste alkaa tunnustetun myöntäjäorganisaation koodilla, vähän kuin maatunnus puhelinnumeron alussa. Koodi takaa, etteivät kaksi yritystä koskaan tuota samaa numeroa.

GS1 on yleisin myöntäjäorganisaatio: se hallinnoi kulutustavaroiden viivakoodeja. Käytännössä pk-yritys liittyy oman maansa GS1-organisaatioon ja saa yritystunnisteen (etuliitteen), jonka pohjalta se muodostaa tunnisteensa. Jäsenyys on maksullinen; hinnat määrää kunkin maan GS1-organisaatio.

Suomessa GS1-organisaatio on GS1 Finland (https://gs1.fi/fi, GS1:n virallisen jäsenorganisaatioluettelon mukaan: https://www.gs1.org/locations/finland). Sen hinnat on tarkistettava suoraan GS1 Finlandilta.

Käytännössä monet toimijat käyttävät GS1 Digital Link -muotoa: internetosoitetta, joka sisältää GS1-tunnisteen ja jonka QR-koodi koodaa. Kyse on markkinakäytännöstä, ei asetuksen velvoitteesta.

Mitä ei saa tehdä?

  • Keksiä omaa tunnistetta ilman myöntäjäorganisaatiota. ”Itse myönnettyjä” järjestelmiä on olemassa (IEC 61406 -standardi, verkon standardeja laativan W3C-konsortion määrittelemät hajautetut tunnisteet), ja eurooppalainen standardi EN 18219 hyväksyy ne (EN 18219:2026, § 5.3–5.6). Ne eivät kuitenkaan noudata ISO/IEC 15459 -standardia, jonka 77 artiklan 3 kohta mainitsee akkujen osalta ”tai vastaavien standardien” kanssa sanomatta, mikä on vastaava. Varovainen tulkintamme: niin kauan kuin 77 artiklan 3 kohdassa mainitaan ISO/IEC 15459, niitä on parempi olla käyttämättä. Delegoidun säädöksen 29. syyskuuta 2026 päivätty luonnos, jossa viitattaisiin EN 18219 -standardiin, tekisi niistä hyväksyttäviä, jos se hyväksytään.
  • Korvata QR-koodia kontaktittomalla sirulla (NFC tai RFID, luettavissa lyhyeltä etäisyydeltä). Vain delegoidulla säädöksellä voitaisiin sallia muita älykkäitä merkintöjä QR-koodin sijasta tai sen lisäksi (13 artiklan 8 kohta); sellaista ei ole hyväksytty.

Miksi QR-koodia sanotaan ”eläväksi linkiksi”?

Koska QR-koodi ei sisällä passia: se sisältää osoitteen. Passi säilytetään verkossa, ja QR-koodi on akussa koko sen elinkaaren ajan. Jos osoite lakkaa toimimasta, QR-koodi johtaa kuolleelle sivulle, eikä tuhansia jo myytyjä akkuja voi merkitä uudelleen.

Passin on kuitenkin oltava saatavilla, vaikka sen luonut yritys lakkaisi olemasta tai lähtisi unionista (78 artiklan e alakohta), ja se lakkaa olemasta vasta akun kierrätyksen jälkeen (77 artiklan 8 kohta). Asetuksessa ei säädetä kestoa vuosina: QR-koodin on toimittava akun koko elinkaaren ajan toinen elinkaari mukaan luettuna. Kaksi käytännön seurausta: valitkaa osoite, jota itse hallitsette (oma verkkotunnus tai GS1-resoluutio), ja pitkäaikaiseksi suunniteltu säilytyspalvelu.

Kunnostaja puolestaan kiinnittää uudet merkinnät, jotka ovat saatavilla QR-koodin kautta ja kertovat akun luokittelun muuttumisesta (13 artiklan 9 kohta).

Mitä teksti sanoo

  • ”Akkupassin on oltava saatavilla 13 artiklan 6 kohdassa tarkoitetulla QR-koodilla, joka linkitetään akun markkinoille saattavan talouden toimijan sille osoittamaan yksilölliseen tunnisteeseen” (77 artiklan 3 kohta).
  • ”QR-koodin ja yksilöllisen tunnisteen on oltava ISO/IEC-standardien 15459-1:2014, 15459-2:2015, 15459-3:2014, 15459-4:2014, 15459-5:2014 ja 15459-6:2014 tai vastaavien standardien mukaisia” (77 artiklan 3 kohta).

Mitä ei ole vielä ratkaistu

  • ”Tai vastaavien standardien”: teksti ei kerro, mikä on vastaava standardi. Delegoidun säädöksen luonnos, joka julkaistiin kommentoitavaksi 29. syyskuuta 2026, korvaisi ISO/IEC 15459 -sarjan QR-koodin osalta standardilla EN 18220:2026 ja yksilöllisen tunnisteen osalta standardilla EN 18219:2026, edelleen ”tai vastaavien standardien” kanssa. Sitä ei ole hyväksytty: ISO/IEC 15459 on edelleen viite. Komissio oli ilmoittanut 27. toukokuuta 2026 pidetyssä webinaarissa, että nykyisiä standardeja voi edelleen käyttää. Katso odotettavat säädökset.
  • Rekisterin edellyttämä muoto: rekisterin käyttöopas edellyttää internetosoitteen muotoista tuotetunnistetta, joka noudattaa eurooppalaisten standardointijärjestöjen digitaalisesta tuotepassista vastaavan yhteisen teknisen komitean (CEN-CENELEC JTC 24) standardeja (opas v1.03, § 6.2.1). Komissio ei ole selittänyt, miten tämä sovitetaan yhteen ISO/IEC 15459 -standardin kanssa; emme ole vielä tarkistaneet sitä itse standardeista.
  • Mitä EN 18219 ja EN 18220 muuttaisivat: EN 18219 hyväksyy useita tunnistejärjestelmiä, muun muassa internetosoitteen muotoon kirjoitetun ISO/IEC 15459 -tunnisteen (esimerkiksi GS1), GS1:n osalta ”GS1 Digital Link”; se hyväksyy myös itse myönnetyt tunnisteet. EN 18220 määrittää QR-koodin muodon (standardi ISO/IEC 18004:2024, täydellinen internetosoite) ja antaa ohjeelliset arvot painatuksen koolle ja laadulle (EN 18219:2026, § 5.2–5.6; EN 18220:2026, § 5 ja liite B). Nämä standardit tulisivat pakollisiksi vasta, kun delegoidun säädöksen luonnos on hyväksytty.

Sähköposti-ilmoitukset →

Mitä seuraavaksi?

Sivu tarkistettu 30. syyskuuta 2026 asetuksen (EU) 2023/1542 konsolidoidusta tekstistä (13. elokuuta 2026). Sivu on tarkoitettu tiedoksi, eikä se ole oikeudellista neuvontaa.