Mitä seuraa Suomessa, jos akkupassia ei ole?
Suomessa mikään säännös ei säädä rangaistavaksi passia sellaisenaan. Jätelaki kuitenkin säätää sakkorangaistuksen valmistajalle, maahantuojalle tai jakelijalle, joka saattaa markkinoille akun ilman vaadittuja merkintöjä, joihin kuuluu QR-koodi eli skannattava neliö, joka johtaa passiin (jätelain 147 §:n 2 momentin 26 kohta). Tuottajaksi rekisteröitymisen laiminlyönnistä määrätään laiminlyöntimaksu, joka voi olla enintään 500 000 euroa (131 ja 132 §). Tämä sivu kuvaa Suomen lainsäädäntöä; muut unionin maat säätävät omista seuraamuksistaan.
Tällä sivulla
Mitä lakia sovelletaan?
Suomi ei ole säätänyt erillistä lakia, vaan se on täydentänyt jätelakia (646/2011). Lailla 1068/2024 nimettiin ensin markkinavalvontaviranomainen 1. tammikuuta 2025 alkaen. Tämän jälkeen 20. maaliskuuta 2026 annetulla ja 24. maaliskuuta 2026 julkaistulla lailla 188/2026 lisättiin säännökset tuottajavastuusta, kielistä ja seuraamuksista. Laki on ollut voimassa 1. huhtikuuta 2026 alkaen. Molemmat lait on julkaistu suomeksi ja ruotsiksi, maan kahdella virallisella kielellä.
Asetus jättää kunkin jäsenvaltion päätettäväksi seuraamuksista (93 artikla). Suomessa niitä on kahdenlaisia: rikos, ”jätelain rikkominen”, jonka tuomioistuin käsittelee ja joka voidaan tehdä tahallaan tai huolimattomuudesta; sekä hallinnollinen laiminlyöntimaksu, jonka viranomainen määrää.
Onko itse passi säädetty rangaistavaksi?
Ei. Jätelain 147 §:ssä luetellaan asetuksen artiklat, joiden rikkominen on rangaistavaa: 5, 6, 38, 41 ja 42 artikla. Akkupassista 18. helmikuuta 2027 alkaen säätävä ja sen sisällön määräävä 77 artikla ei ole luettelossa, eikä myöskään sen teknisistä vaatimuksista säätävä 78 artikla.
Entä akku, jolla ei ole lainkaan passia? Välillinen reitti on olemassa. Asetuksen 5 artikla kieltää saattamasta markkinoille akkua, joka ei täytä III luvun merkintä- ja tietovaatimuksia; tähän lukuun kuuluu QR-koodi, josta kevyen liikkumisvälineen akun (polkupyörä, potkulauta…), yli 2 kWh:n teollisuusakun tai sähköajoneuvon ajovoima-akun osalta on päästävä tarkastelemaan ”77 artiklan mukainen akkupassi” (13 artiklan 6 kohdan a alakohta). Varovainen tulkintamme: QR-koodin puuttuminen on selvästi rangaistavaa; akku, jossa on QR-koodi mutta jonka takana ei ole passia, on todennäköisesti rangaistava vain tätä reittiä, mikä on vielä vahvistettava käytännössä.
Merkinnät ja QR-koodi
Laissa säädetään sakkorangaistus seuraavista teoista:
- sellaisen akun saattaminen markkinoille tai ottaminen käyttöön, joka ei täytä kestävyys-, turvallisuus-, merkintä- ja tietovaatimuksia tai aineita koskevia rajoituksia (147 §:n 2 momentin 26 kohdan a alakohta, jossa viitataan asetuksen 5 ja 6 artiklaan);
- valmistaja, joka ei varmista, että akku on suunniteltu, valmistettu ja merkitty asetuksen mukaisesti ja että sillä on asiakirjat ja vaatimustenmukaisuuden arviointi (26 kohdan b alakohta, 38 artiklan 1–3 kohta);
- maahantuoja, joka saattaa markkinoille akun ilman vaadittuja asiakirjoja ja merkintöjä (26 kohdan d alakohta, 41 artiklan 1 ja 2 kohta);
- jakelija, joka ei ennen myyntiä varmista, että akussa on vaaditut merkinnät (26 kohdan f alakohta, 42 artiklan 2 kohdan b alakohta).
Toimijoiden muut velvoitteet
| Laiminlyönti (asetuksen artikla) | Suomen säännös | Seuraamus |
|---|---|---|
| Korjaavat toimet jätetty tekemättä (38 artiklan 9 kohta, 41 artiklan 6 kohta, 42 artiklan 5 kohta) | 147 §:n 2 momentin 26 kohdan c, e ja h alakohta | sakko |
| Jakelija ei ilmoita riskin aiheuttavasta akusta valmistajalle tai maahantuojalle sekä viranomaiselle (42 artiklan 3 kohta) | 147 §:n 2 momentin 26 kohdan g alakohta | sakko |
| Tietoja ei ilmoiteta viranomaiselle (75 artiklan 1 ja 2 kohta) | 131 §:n 2 momentin 1 kohta; 132 § | laiminlyöntimaksu 500–10 000 euroa |
Asetuksen 39 artiklaa (valtuutettu edustaja) sekä 43, 44 ja 45 artiklaa (kunnostajat) ei mainita. Laki edellyttää lisäksi, että ohjeet, turvallisuustiedot ja tietyt asiakirjat toimitetaan ainakin suomeksi ja ruotsiksi (16 a §).
Tuottajan rekisteröityminen
Tuottajan on rekisteröidyttävä tuottajarekisteriin, jota pitää Lupa- ja valvontavirasto (142 § ja asetuksen 55 artikla). Tuottaja voi siirtää keräys- ja kierrätysvelvollisuutensa vain tuottajayhteisölle, joka on itse hyväksytty tuottajarekisteriin: tämä on laajennettu tuottajavastuu. Suomessa toimiva valtuutettu edustaja on nimettävä kirjallisella valtuutuksella (66 b §).
Rekisteröitymisen, tuottajarekisteriin hyväksymistä koskevan hakemuksen tai tuottajayhteisöön liittymisen laiminlyönnistä määrätään laiminlyöntimaksu, joka on yksi prosentti edellisen tilikauden liikevaihdosta, kuitenkin vähintään 500 euroa ja enintään 500 000 euroa (131 §:n 1 momentti ja 132 §). Viranomaisen on ensin kehotettava yritystä kirjallisesti korjaamaan laiminlyöntinsä vähintään 30 päivän määräajassa (133 §). Maksu voidaan määrätä uudelleen joka vuosi, jos laiminlyönti jatkuu.
Kuinka paljon ja kenelle?
| Teko | Seuraamus |
|---|---|
| Merkinnät ja QR-koodi, valmistajien, maahantuojien ja jakelijoiden velvoitteet | sakko, 1–120 päiväsakkoa |
| Tuottajan rekisteröityminen, tuottajayhteisöön liittyminen | yksi prosentti liikevaihdosta, 500–500 000 euroa |
| Tietojen ilmoittaminen | 500–10 000 euroa |
Lähteet: jätelain 147 § sekä 131 ja 132 §; rikoslain 2 a luvun 1 § (päiväsakot).
Suomen oikeuden yleiset säännöt:
- sakko tuomitaan päiväsakkoina; päiväsakon rahamäärä riippuu tuomitun tuloista: laissa ei säädetä enimmäismäärää euroina;
- sakkoa sovelletaan vain, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, esimerkiksi ympäristön turmelemisesta (147 §);
- ei kaksinkertaista seuraamusta: laiminlyöntimaksua ei voida määrätä sille, joka on tuomittu rangaistukseen samasta asiasta, eikä silloin, kun asia on vireillä esitutkinnassa, syyteharkinnassa tai tuomioistuimessa (133 §).
Esimerkki: yritys, joka tuo Suomeen sähköpyöriä, joiden akuissa ei ole QR-koodia, voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen, ja samoin jakelija, joka myy niitä tarkistamatta merkintöjä. Jos yritys ei ole rekisteröitynyt tuottajaksi, sille voidaan lisäksi määrätä laiminlyöntimaksu, joka on yksi prosentti sen liikevaihdosta.
Kuka valvoo?
- Markkinavalvonnasta vastaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), joka on nimetty akkuasetuksen mukaiseksi markkinavalvontaviranomaiseksi (jätelain 24 a §). Laki 311/2026 muuttaa pykälän sanamuotoa 1. tammikuuta 2027 alkaen: Tukes valvoo edelleen markkinavalvontaviranomaisena paristoja ja akkuja, mutta pykälässä ei enää viitata nimenomaisesti asetukseen.
- Tuottajavastuusta ja tuottajarekisteristä vastaa Lupa- ja valvontavirasto (22 ja 142 §).
- Sakkorangaistuksen tuomitsee tuomioistuin sen jälkeen, kun valvontaviranomainen on tehnyt ilmoituksen poliisille tai tullirikoksen ollessa kyseessä Tullille (136 §); laiminlyöntimaksun määrää valvontaviranomainen (133 §).
Seuraamuksista riippumatta markkinavalvontaviranomainen voi vaatia akkujen saattamista vaatimustenmukaisiksi ja sen jälkeen kieltää niiden myynnin, poistaa ne markkinoilta tai järjestää niitä koskevan palautusmenettelyn: nämä toimenpiteet ovat samat koko unionissa (katso seuraamukset EU:ssa).
Mitä teksti sanoo
”rikkoo akkuasetuksen a) 5 artiklassa säädettyä kieltoa saattaa markkinoille tai ottaa käyttöön akkuja tai paristoja, jotka ovat mainitun artiklan 1 kohdassa säädettyjen kestävyys-, turvallisuus, merkintä- ja tietovaatimusten […] vastaisia” (jätelain 147 §:n 2 momentin 26 kohdan a alakohta, sellaisena kuin se on laissa 188/2026).
”Akkuja ja paristoja saa saattaa markkinoille tai ottaa käyttöön ainoastaan, jos ne täyttävät seuraavat vaatimukset: […] III luvussa vahvistetut merkintä- ja tietovaatimukset” (asetuksen (EU) 2023/1542 5 artiklan 1 kohta).
Mitä ei ole vielä ratkaistu
- Akku, jolla ei ole lainkaan passia: 77 artiklaan ei viitata; ainoa reitti on QR-koodin kautta kulkeva välillinen reitti, joka on vahvistettava käytännössä ja suomalaisen asianajajan kanssa.
- Sakon todellinen määrä: se riippuu tuomioistuimen määräämien päiväsakkojen lukumäärästä ja tuomitun tuloista.
- Akkujen tuottajarekisteriin hyväksytyt tuottajayhteisöt: emme löytäneet virallista nimiluetteloa.
- Miten rikkomukset lasketaan (akkua, mallia vai erää kohden): laissa ei täsmennetä sitä.
Mitä seuraavaksi?
- Tehkää maksuton arviointi: tieto siitä, koskeeko asia teitä, on paras suoja.
- Tarkistakaa, kuka on vastuussa passista teidän tilanteessanne ja mitä QR-koodi sisältää.
Sivu tarkistettu 25. syyskuuta 2026 asetuksen (EU) 2023/1542 konsolidoidusta tekstistä (13. elokuuta 2026), Suomen laeista 1068/2024 ja 188/2026 (Suomen säädöskokoelma, Finlex) sekä Finlexin julkaisemasta jätelain ajantasaisesta versiosta. Sivu on tarkoitettu tiedoksi, eikä se ole oikeudellista neuvontaa.